Ginalla on meikkivalikoima!

Hehhe, ehkä jossain mielessä vanha juttu, mutta en ollut muistanut hehkuttaa koko asiasta. Rakastan itse kaiken maaliman luomivärejä ja puhuin kerran ystäväni kanssa ties kuinka kauan ihan vain niistä ja kuinka meikkaaminen on tietyssä mielessä taidetta. No, ainakin se on erittäin mukava aamun/päivän rutiini. Mutta hemmetti, kun ne meikit maksavat astetta hiukan liikaa... Mutta Ginan meikit ovat opiskelijan kukkarolle sopivia (vaikka tällä hetkellä en varsinaisesti edes opiskele...). Laadusta en sitten tiedä, mutta uskon, että ihan soppeli hinta/laatu -suhde.

Käytännön asioista siihen tärkeimpään. Aivan ihania värejä koko meikkivalikoimassa! Luomiväreissäkin on jotain muutakin kuin ruskean sävyjä ja violettia. Hamuan hiukan sellaista oranssin sävyistä luomiväriä tuolta. Nam!

P.S. Tekniikan ihme tajusi vihdoin miten picasa toimii!

Maximissa

Ilmeellä!

Rakas maxihameeni, lempinimeltään mustalaishame, on päässyt taas pitkän ajan jälkeen käyttöön. Toivoin ensin, että keväisissä merkeissä, mutta tuo valkoinen töhnä tuli ja sekotti kaiken... Prkle....! Sula pois!

Mutta pitemmittä puheitta, hyvää viikonloppun alkua kaikille! <3

Juoksuhuppari omista kätösistä

Vihdoin se kauan odotettu ompeluinspiraatio iski!

 Väsäsin noin kolme vuotta mun kaapissa olleesta collegesta ittelleni juoksuhupparin. Kyllä sen kankaan kanssa kannattaa odottaa, että jokin sopiva idea tulee vastaan. Vaikka sitten sen kolme vuotta!

Voi helkutti, kun on taas mahtavaa poseerausta...!

Halusin just tommosen löysän mallin ja ehdottomasti hihattoman! No, tietenkään mistään ei löytynyt juuri sellaista kaavaa kuin olisin halunnut, mutta kun vähän itse muokkailin kaavoja ja sovittelin yhden vähän samantyyppisen hupparin kanssa tätä, niin kyllä se siitä muotoutui. Tein oikein napinlävetkin hupparin narua varten, vaikka vältän aina viimeiseen asti niiden tekemistä! Rasittavaa hommaa...

Mutta hei! En todellakaan ollut tällä varustuksella juoksemassa tähän aikaan vuodesta! Ihan kesäksi ja alku syksyyn ajattelin tätä. Piti vain vähän lavastaa tilannetta... :) Katsos, inhoan kesällä pitää jotain oikein ihon myötäistä paitaa päällä juostessa kun se liimautuu ällötävästi ihoon ja sitten ahdistaa. Tuon alle ei tarvitse laittaa kuin sopivat urheiluliivit ja se on siinä. Mun juoksu asustus koostuu siis trikoista eli tiukasta alaosasta ja löysästä yläosasta eli jostain roikkupaidasta. Niissä on helppo liikkua! Sehän on pääasia. Ja ehkä vähän se urheiluvaatteiden ulkomuotokin kuuluu siihen pääasiaan... Eihän sitä missä tahansa varustuksessa näyttäydytä! :D

Päiväni urheilijoiden keskellä

En tällä hetkellä tiedä mitään inhottavampaa tunnetta kuin, että "joutua" tekemään "reeninsä" the real urheilijoiden ympäröimänä... Siinä tuntee itsensä niin säälittäväksi sähläriksi, ettei toista! Näytin varmaan Hessu Hopolta, (jonka pitää pinnistää haba esiin, joka lopuksi valahtaa alas) kaikkien teräspyllyisten ja -habaisten treenajien rinnalla!

No, onneksi mulla oli mun oma teräshaba, rakas siskoni, mukana vähän edes mulla tukena, ettei aivan orpo -olo iskenyt. Ja itsehän mä päätin tehdä reenin siellä ja tiesin varsin hyvin, että siellä on niitä the real urheilijoita! Mutta vähän salaa toivoin, että heillä kaikilla olisi ollut yhtä aikaa lepopäivä tai jotain... No eipä ollut.
Siinä mä sitten yritin näyttää tietäväni mitä teen ja ihan oikein kaiken. No, varmaan teinkin, mutta auta armias, kun sisko lykkäsi siihen 20 kilon tankoon vielä 50 kiloa lisää ja noin vaan kevyesti meni kyykyt! Ja sitten seuraava liike ja taas kunnon painot. Vahtasin silmät pullonpohjilla siskoa ja sitten omaa 15 kilon tankoani... Joo, siis mähän kuulun tähän porukkaan!

Nämä kuvat ei sitten mitenkään liity tähän päivään, mutta piti tämäkin asu nyt julkaista  vihdoin ja viimein! :)

Mulla oli hyvä hiuspäivä. :)

Yritin tietysti hokea itselleni, että nuo tekevät tätä joka päivä ja tehnyt tuota joka päivä jo kauan. Mun ei siis tarvi nostaa sitä 70 kiloa kyykyissä, koska en pysty siihen. Mutta silti, on se nyt orpoa olla ainoa nallepainoja käyttävä rautapainoja nostelevien seurassa...

Ehkä tätä asiaa pahensi se, että olin hiukan hukassa koko paikassa, kun en ole koskaan siellä tehnyt mitään punttireeniä. Mutta perjantaina on revanssi. Aion katsoa valmiiksi liikkeet mitä meinaan tehdä ja pysyä samassa tahdissa edes siskoni kanssa. Sen verran neiti kehtasi piruilla ja elvistellä meikäläiselle siitä kuinka hiki pitää tulla ja kuinka mun piti pistää hommaan vauhtia. Ja tarkkaan muuten vahtasi mun jokaisen liikkeen tekniikan! On siinä orjapiiskurin eli personal trainerin vikaa, koska tietysti se tietää reenaamisesta enemmän kuin mä. Se tietää, että mun kilpailuvietti herää heti, jos mulle sanoo jotain poikkipuolista sanaa mun tavoista tehdä liikkeet ynnä muut. Mulle tulee sellainen, että kyllä mä pystyn, kattotaanko! -asenne. Ehkä ihan hyvä... :P

Hessu Hopo siis hyväksyy nallepainot ja painelee niiden kanssa perjataina teräshabojen sekaan. Varokaa! :D

Ikkunashoppailua ja Cubus

Kaverit haastoivat eilen lähtemään Vaasaan ja pakkohan sitä oli lähteä heidän tarjotessa makutuomarin pestiä. En itse ostellut mitään, haahuilin vain ja ihastelin kaikkea kevätkivaa. Aina voi hakea inspiraatiota, vaikkei mitään shoppailisikaan.

Mun stailattava ja stailausluomus. :)

 Anniina passitti meidät muut kattelemaan hänelle Vero Modasta jotain sopivaa, kun hän ei itse kuulemma löytänyt. No, meikällä repes homma käsistä ja hamstrasinkin sitten koko asun koruja myöten hänelle! Oli kiva päästä edes vähän stailaamaan jota kuta. :) Halusin kokeilla Anniinalle jotain oikein värikästä, mutta samalla jotain simppeliä. Toivottavasti tykkäsi.
 Ja pakko myöntää, että ensin en ajatellut ollenkaan noita farkkuja itselleni, mutta sitten ne alkoivat houkuttaa...

 Ja sitten se Cubus! Olin kyllä tietoinen, että kyseinen putiikki on tullut Vaasaan, mutta mulla ei ole ollut mitään hajua minkälainen putiikki on tyyliltään. Kovasti sen vaatteita on vilissyt muissa muoti- ja tyyliblogeissa ja se kautta kiinnostus on putiikkiin herännyt. Tietysti mä sitten "vinksahdin" Cubukseen, Anniinan sanoja lainaten, joka myös vinksahti. :D

 Aurinkolaseja... Mulla on listalla jo niin monet aurinkolasit, etten varmaan ehdi hankkimaan kaikkia, jotka haluaisin. Mutta aina saa haluta, mutta se omistaminen onkin sitten mutkikaampaa.

 Korutarjonta oli oikein hyvä, mutta ei aivan päihitä Ginan valikoimaa. Mutta korut olivat vähän erikoisempia, mistä tulee aina plussaa.

 Lisää aurinkolaseja.... Ja ihanissa väreissä!

 Keltainen, mintunvihreä ja valkoinen ovat selvästi tämän kevään ja kesän muotivärit. Ja vielä niin, että ne ovat pastellivärejä, joissa on pieni häivähdys neonväriä. Itseni päällä vierastan kovasti keltaista ja mintunvihreää ja pastelleja inhoan! Ne eivät vain sovi mulle. Yäk! Mutta jotenkin ne ovat siistin näköisiä muiden päällä... Hämärää... :D

Todellakin olen siis palaamassa Cubukseen vielä! Tarjonta oli vähän kuin Gina tricossa, mutta vaatteiden materiaalina oli käytetty vähän vähemmän trikoota, vaikka sitäkin löytyi. Farkkutarjota oli hyvä ja muutenkin sopivan laaja tarjonta. Käykää ihmeessä! Minä ainakin juoksen sinne, heti kun tilipäivä koittaa!

Farkkupaita àla Levi's

Käytiin lauantaina kirpparikierroksella ja käteen jäi sellainenkin vaatekappale, jota voi puhua jo löytönä!

 Tämä vie niin sata-nolla voiton ketjukauppojen farkkupaidoista! Farkku on erittäin tukevaa, mutta ei mitään jäykkää ja tönkköä. Luulen, että tämä tulee kestämään hamaan tulevaisuuteen asti ja kauan vielä senkin jälkeen. Tämä siis vain paranee vanhetessaan ja kuluessaan. Tykkään myös tuon helman todella kaarevasta linjasta, koska näin se istuu päälle ihan eri tavalla kuin täysin suoraa mallia olevat kauluspaidat. Olen siis erittäin tyytväinen tähän! Love it! Ja huom. Kolme ja puoli euroa! Slurps!

 En ole sitten ihan oikeastikaan tässä kuvassa mitään ottanut. Yritin vain näyttää coolilta...

Jep, jep, meikä vähän päätti vielä kuvailla puoli yhden aikaan yöllä asukuvaansa, kun ei väsyttänyt. Mahtava taiteellinen silmä mulla ja vielä oikein mallin elkeet myös. Niin vissiin! :D

Ja vaihde vapaalle!

Eilen meikä lähti kahden pimun kanssa vähän uudistettuun Karmaan tanssahteleemaan ja jauhamaan jonnin joutavia kovaan ääneen. Mutta sitä ennen meillä oli sellanen, hmmm, sanotaanko kolmen tunnin laittautuminen. Joku miespuolinen pudistelisi nyt päätä ja hymähtäisi, että naiset... Naisia olemmekin ja se laittautuminen kuuluu olennaisena osana siihen baariin menemiseen. Ei me välttämättä sitä kolmea tuntia niitä vaatteita katota tai meikkiä laiteta, siinä jauhetaan maailmaa mullistavia asioita, nauretaan ja pelleillään. :D

 Jos olit eilen Karmassa ja ihmettelit, että mistä tuo kamala Leena Hefner -imitaatio tulee, niin se oli meidän seurue. Pahoittelen eläväistä puhumistamme.

 Asukuviakin yritettiin ottaa, muttaaa... se meni vähän läskiksi. Sitten se vedettiiin kunnolla läskiksi!

Pakko tähän loppuun kiittää vielä miespuolista ystäväämme, joka poikkesi käymään kahvilla. Niin kärsivällisesti jaksoi vastata kysymyksiimme, että onko tämä hyvä ja onko tämä huono. Ihmetteli kuulemma vain sitä kuinka kerettiin aina vaihtaa taas uutta päälle, kun luuli meidän jo valinneen asumme. :D

Kiitosta mukavasta illasta seuraneideille!

Ohi on!

Voi jumaleissöni, se on nyt ohitte! (Ainakin toivottavasti...) Enää en istu yhdessäkään kokeessa, en pänttää enää yhtäkään kirjaa, enkä laske yhtäkään laskua! Voin myös onnekseni todeta ettei mun tarvitte valintakokeitakaan varten lukea yhtäkään kirjaa! Oi onnea, oi autuutta!
 Voin sanoa, että hiukan on sekavat tunnelmat. Matikan kirjotukset ketuttaa, kun menivät vähän perseelleen. Todellakin toivon ettei läpi pääsy ole mistään aineesta kiinni. Mutta samalla on naama niin hevosenkengällä, kun ei tarvi ressata koulusta! (Huomatkaa, että kirjoittaja vetää jatkuvaa voitontanssia moon walkilla maustettuna, kulkee typerän näköisenä ympäri kämppää eikä pysy sekunttiakaan paikallaan.) Ja tajusin nyt sen karun totuuden, että mä en ole luku ihmisiä! Eikö se ole hyvä, että jossakin vaiheessa sen tajuaa? :D

Hyvä minä, jos pääsen läpi! Mites teillä muilla, onko läpi pääsy taattuna ja onko fiilikset katossa?

Ilmoitusasiaa

Nyt meikä on rekisteröitynyt bloglovin'iin, jos tahtoo siellä seurata mun ja monen muun toimintaa. :)
Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

Tällainen pikailmoitus, jatkakaa mitä olittekaan tekemässä. :D

Leggingsihirviö

Tällaisella rentouden huippu -asulla kulutin lähes kuusi tuntia koulun penkkiä. Kuusi tuntia ja kuusi historian tehtävää! En muuten olisi näin hiilenä, mutta en olisi arvannut, että nämä kirjotustilanteet voisi mennä vielä pahemmiksi... Pää sano melkein, että poks, kun piti koko lukio ajan opit suoltaa siihen "muutamaan" paperiin. No, olinko oppinu melkein kolmena vuonna mitään uutta ja mullistavaa? Not.

Nyt valituksesta ja vuodatuksesta siihen itse asiaan. Puin päälleni vaihteeksi jotkut muut retut kuin ne samat harmaat colleget ja pitkähihaisen trikoopaidan. Tuloksena olikin sitten kuviohirviö leggingnsini ja lempparihupparini yhdistelmä. Aikas muistorikas asu päällä, koska tuota yhdistelmää tuli joskus erittäin paljon käytettyä. Niin silloin, kun olin unohtanut miltä ihan oikeat housut tuntuivat jalassa. Ja onhan nuo mun leggingsit saaneet niin monet vieroksuvat ja melkein haukkuvat kommentit. Toki hyviäkin mahtuu sekaan. :) Mielestäni tuo pari oli lyömätön ja on edelleen, jos tahtoo jotain ultimaattisen rentoa, mutta silti jotain vähän erinäköistä. Tykkään kovasti!

 Totesipa siinä paikallisella huoltoasemalla piipahtaessani eräs tuttu, vähän vanhempi mies henkilö, että onpa likalla koriat sukat. Ja hiukan nauraa hykerteli päälle. :) Mukavaa, kun saan ihmiset hyvälle tuulelle. :D

 Ja kevättä rakastan ihan vain sekin takia, että voin käyttää tuota, ah, niin rakasta trenssitakkiani! Päätin sitte olla luova, kun laitoin jotain "skarppia" ja asiallista rentoiluasun kaveriksi. En tiedä teistä, mutta mun mielestä ei niinkään paha! Eikö sitä aina sanota, että kannattaa leikkiä kontrasteilla. Siitähän minä tykkään ja kovasti! Se tuo asuun mielenkiintoisuutta. :)

Vankka mielipiteeni on, että Converset menevät ihan minkä tahansa asun kanssa. Siis ihan minkä tahansa! Farkut, mekot, hameet, kauluspaidat, hupparit, kaikki vaatteet rakastavat niitä. :D

Pikkulauantain jatkot!

P.S. Mites asukuvien kuvaaminen onnistui uudella kameranjalalla?

P.S.S Äkkiä tv:stä kanava TV5, koska siellä tulee ehkä maailman loistavimman elokuvan ensimmäinen osa: Kill Bill vol. 1 <3

Provinssin Rock -fiilistelyä

Kattelin tässäs viime kesän kuvia ja vastaan tuli Provinssi Rockista todisteita. Oi, hemmetti, kun tuli kauhea kesän haikailu olo... Nyt vasta kunnolla tänä keväänä! Tuntuu, että kaikki muut ovat hirveästi hehkuttaneet, että pian on kesä, pian on kesä! Mä en niinkään, kun näen joka aamu sen masentavan lumikasan terassilla ikkunan edessä. Tosin on se hyvääsesti pienetynyt!

Joka tapauksessa, mieli tekisi Provinssiin tänäkin kesänä, mutta katsoo nyt... Ainakin olisi mahtava mennä viime kertaisen ystävän kanssa! En ole häntäkään hetkeen nähnyt... Mutta meno oli meillä mitä loistavin! Olen valmis revanssiin!

 Muistan tennarikesää... Joka mulla on joka kesä. Ja on ne tennarit ajankohtaiset mulla aika useinkin... :)

TÄTÄ bändiä, jos pääsis uudelleen kattomaan! The Sounds veti aivan mahtavan keikan! Uskomatonta kuinka en ollut aiemmin kuullut kyseisetä bändistä... o_O

Kesä onneksi tulee, vaikka mikä olis. Ja niin tulee viimeiset kirjoituksetkin... Vielä on jäljellä huominen historia ja perjantain matikka. Sormet ristiin, viime hetken panikointi ja pahimman pelko ja parhaimman toivo. Pakko toivottaa jälleen kaikille onnea! Enää ei ole paljoa jäljellä!

Kynsien huolto

Kuulun kynsein järsijä kastiin. Olen tästä jo joskus kertonutkin, mutta nyt kynteni eivät näytä jyrsityiltä. Olen oikein onnistunut pitämään ne hyvässä kunnossa! Wou, aplodit itselleni! Ja toivottavasti pahimmat kynsistäni huolehtijat huomaavat kynsieni nykyisen kunnon. :)

Nyt te odotatte, että ne ovat sellaiset ihmekynnet, jotka näyttävät rakennekynsiltä, mutta ovat silti omat. Ei oo, ei tuu. Ne on varmasti lyhyen näköiset niiden silmissä, jotka onnistuvat pitämään kynnet siisteinä, vaikka ne ovat reilusti kasvaneet sormen pään ylitse. Mutta mulle nämä ovat jo pitkät! Ne on pitkät, jos mä tunnen sen kynnen pään ja voin rummuttaa niitä pöytään. Mutta saavutus on sekin, että nämä eivät ole enää mitkään kamalat ohuet liuskat, jotka ei ole mistään kohtaa kauniit! Se on jo jotain... Koska sitten kun ne liukostuvat, mikään ei estä niitä järsimästä!

No niin, tämmöisen helkutinmoisen selityksen jälkeen esittelen tapani miten hoidan näitä "pitkiä" kynsiä.

 Mutta ensin saatte ihailla, kuinka ne ovat "pitkät"! :D

 No, ekaksi putsaan kynnen alustat ja sitten suttaan kynsirasvaa, jota ostin viime syksyiseltä Italian reissulta. Kosteuttava öljy, joka oikeesti toimii! Ennen tätä en tiennyt, että ne itse kynnetkin pitää kosteuttaa, eikä vain kynsinauhat ja kädet.

 Sitten vähän fiilaillaan... Vaikka nuo eivät nyt mitkään pitkät oikeasti ole, niin silti mä ne joka kerta viilan. Ihan vain sen tekia etteivät ne ala liuskostua.

 Tämän jälkeen ihanaa kanelin ja appelsiinin hajuista käsirasvaa. <3

 Melkein uutta kynsilakkaa. Täysin uusi ihastus väri oranssi, jota olen jo hiukan ihmetellyt. Ihanan virkistävää silti sen punaisen sijaan. Olen lakannut itseni pihalle siitä väristä!

Ja taddaadaa! Mulla on siistit kynnet! Ainakin mukiin menevät.

Eipä sen ihmeellisempiä toimenpiteitä, hankalinta tässä on ollut saada tämä sellaiseksi rutiiniksi. En ennen jaksanut lakata millään kysiäni, koska en malttanut odottaa lakan kuivumista. Nyt lakkaan ne samalla, kun näpyttelen koneella. Siinä en ainakaan sorki niitä mihinkään. Vihaan nimittäin niitä painauma jälkiä, jotka tulevat silloin kun olet luullut lakan kuivuneen ja alat häärätä jotakin ja tälväiset kynnet johonkin... Sitten kuulu, että oho ja voi &/¤&¤%&&/%/!!!

Viihteellä!

Kyllä sitä vähän kaivattiinkin tähän kirjoitusten lomaan! Ei pää muuten kestä, jos se ei voi vaihtaa välillä vapaalle.

Eilen siis suuntasi porukka Lapualle katsomaan Klamydiaa. Noo, Vesku oli vissiinkin itsekin hiukan vapaalle vaihtanut, kun keikkaa ei sitten saatukaan edes kunnolla aloitettua... Harmittihan se, mutta kyllä oli hauskaa siitä huolimatta!

 Odotukset korkeella...

 On tuolla mahdottomat kalansilmät! :D Ja jossakin Vesku oli onnistunu saamaan kunnon arvet eli märstit naamaansa. :)

 Tilanne päällä.

All together... :)

Mut eikö se seura teekkin sen illan? Ihan sama siitä muusta oheistoiminnasta ja -ohjelmasta. I think so. :)